Näyttelyssä
Eilen oltiin Kuopion kansainvälisessä koiranäyttelyssä. Bostoneita oli paikalla vain 7 kappaletta ja niitä tuomaroimassa ruotsalainen Moa Persson. Hän olikin tosi tiukka tuomari ja tarkasteli koirat todella tarkkaan. Dante sai tällä kertaa tylyn tuomion. Vihreä nauha eli T (tyydyttävä). Arvostelu saatiin ruotsinkielisenä ja siinä sanottiin seuraavasti. För stor, god typ kraftig huvud, tyvärr mjuka hängande öron. Goda vinklar. Passande benstomme. Kraftfull kropp bra svans, fint tecknad. Goda rorelser bak, lös från. P.g.a. mjuka öronen o storlek, priset sufficient.
Kävin näyttelyn käännöstoimistossa käännättämässä arvostelun, kun en kaikkea ymmärtänyt. Suomeksi sama siis kutakuinkin näin. Liian suuri, hyvä tyyppi, voimakas pää, ikävä kyllä pehmeät roikkuvat korvat. Hyvät kulmaukset. Sopiva luusto. Voimakas kroppa, hyvä häntä, hienot värimerkit. hyvät takaliikkeet, väljät edestä. Pehmeiden korvien ja koon takia, palkinto riittävä.
Kaikki muu oli siis tuomarin mielestä hyvää paitsi korvat ja koko, niistäpä sitten rokotettiinkin kunnolla.
Lisäksi paljastui että koirakoulun näyttelyharjoituskurssilta oli tullut Dantelle pelko kulkea näyttelytaluttimessa muiden kuin omistajien kanssa. Yhdellä kerralla siellä nimittäin harjoiteltiin kävelyä ja Dantella on vähän tapana vetää innoissaan eteenpäin kun on niin hyviä hajuja. Koirakoulun ohjaaja halusi sitten kokeilla saisiko hän Danten kulkemaan vetämättä. Hän meni pari kertaa edestakaisin Danten kanssa ja nyppäsi taluttimesta aina kun Dante alkoi vetää. Kyllähän se sitten kulkikin loppumatkan tämän ohjaajan kanssa vetämättä, mutta korvat luimussa. Oltiin tästä jo silloin hieman järkyttyneitä, mutta ajateltiin että Dante varmaan unohtaisi tuon ja saataisiin jatkaa kävelyn opettelua omalla tyylillä nykimättä. Nyt sitten paljastuikin että Dante ilmeisesti muistaa sen negatiivisen kokemuksen ja yhdistää näyttelytaluttimen sekä muiden kuin meidän itsemme taluttamisen siihen huonoon kokemukseen. Kasvattaja olisi nimittäin näyttänyt miten kannattaa kävelyä harjoitella, mutta melkein heti liikkeelle lähdettyä Dante menikin korvat luimussa maahan makaamaan eikä suostunut liikkumaan. Tuollaisena ei ollakaan Dantea nähty muuten kuin silloin kun pitää laittaa korva-ainetta, joka on sen mielestä inhottavinta mitä on. Kyllä harmittaa sen koirakouluttajan toiminta ja varmasti ei tuon koirakoulun kursseille enää mennä.
Muuten oli Kuopion reissu oli ihan mukava. Nähtiin kasvattaja, hänen nuori näyttelyavustajansa ja Voitto -bostoni, joka olikin tullut nimensä mukaisesti voittamaan ja saikin sertifikaatin. Onnittelut vielä Voitolle!
Loppuun vielä pari kuvaa tämän päivän metsälenkiltä.
Kävin näyttelyn käännöstoimistossa käännättämässä arvostelun, kun en kaikkea ymmärtänyt. Suomeksi sama siis kutakuinkin näin. Liian suuri, hyvä tyyppi, voimakas pää, ikävä kyllä pehmeät roikkuvat korvat. Hyvät kulmaukset. Sopiva luusto. Voimakas kroppa, hyvä häntä, hienot värimerkit. hyvät takaliikkeet, väljät edestä. Pehmeiden korvien ja koon takia, palkinto riittävä.
Kaikki muu oli siis tuomarin mielestä hyvää paitsi korvat ja koko, niistäpä sitten rokotettiinkin kunnolla.
Lisäksi paljastui että koirakoulun näyttelyharjoituskurssilta oli tullut Dantelle pelko kulkea näyttelytaluttimessa muiden kuin omistajien kanssa. Yhdellä kerralla siellä nimittäin harjoiteltiin kävelyä ja Dantella on vähän tapana vetää innoissaan eteenpäin kun on niin hyviä hajuja. Koirakoulun ohjaaja halusi sitten kokeilla saisiko hän Danten kulkemaan vetämättä. Hän meni pari kertaa edestakaisin Danten kanssa ja nyppäsi taluttimesta aina kun Dante alkoi vetää. Kyllähän se sitten kulkikin loppumatkan tämän ohjaajan kanssa vetämättä, mutta korvat luimussa. Oltiin tästä jo silloin hieman järkyttyneitä, mutta ajateltiin että Dante varmaan unohtaisi tuon ja saataisiin jatkaa kävelyn opettelua omalla tyylillä nykimättä. Nyt sitten paljastuikin että Dante ilmeisesti muistaa sen negatiivisen kokemuksen ja yhdistää näyttelytaluttimen sekä muiden kuin meidän itsemme taluttamisen siihen huonoon kokemukseen. Kasvattaja olisi nimittäin näyttänyt miten kannattaa kävelyä harjoitella, mutta melkein heti liikkeelle lähdettyä Dante menikin korvat luimussa maahan makaamaan eikä suostunut liikkumaan. Tuollaisena ei ollakaan Dantea nähty muuten kuin silloin kun pitää laittaa korva-ainetta, joka on sen mielestä inhottavinta mitä on. Kyllä harmittaa sen koirakouluttajan toiminta ja varmasti ei tuon koirakoulun kursseille enää mennä.
Muuten oli Kuopion reissu oli ihan mukava. Nähtiin kasvattaja, hänen nuori näyttelyavustajansa ja Voitto -bostoni, joka olikin tullut nimensä mukaisesti voittamaan ja saikin sertifikaatin. Onnittelut vielä Voitolle!
Loppuun vielä pari kuvaa tämän päivän metsälenkiltä.
 |
| Metsästä löytyi taas hyviä keppejä. |
 |
| Etsi kuvasta bostoni. |
 |
| Ne laitto mulle taas näitä teippejäkin korviin. |
Kommentit
Lähetä kommentti